Sekä muuttoliike että huoli nuorten työllisyydestä ovat suomalaisen politiikan ikuisuuskysymyksiä. Nuorisotutkimuksen ja muuttoliiketutkimuksen maailmat ovat kuitenkin pitkään olleet erillään. Miten näiden kahden tieteenalan etäisyyttä voisi kuroa umpeen? Miksi nuorten muuttoliike on kiinnostava kysymys? Muuttoliike, tai sen oletettu vähyys, herättää Suomessa aina aika ajoin keskustelua. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, eli siitä, että potentiaaliset työntekijät ja työpaikat ovat …
Yhteiskuntapolitiikan tutkija Pirjo Pöllänen pohtii kirjoituksessaan, miten työelämän prekarisaatio muuttaa ihmisten arkea. Millaisia selviytymiskeinoja yksilöllä on käytössään prekaarissa työmarkkinatilanteessa? Pätkätyöt ovat tulleet jäädäkseen, tämä lienee itsestäänselvyys, jota tuskin tarvitsee tässä yhteydessä mitenkään todistaa. Tässä kirjoituksessa selvitän, mitä tämä työelämän muutos, prekarisaatio tarkoittaa yksilöiden arjessa. Käytän mielelläni prekarisaation käsitettä, koska se kuvaa nykyihmisen arkea kokonaisvaltaisemmin …
Professori Mikko Niemelä kertoo, mitä sosiologit voisivat tehdä, jotta meitä kuunneltaisiin enemmän. Yhteistyö ja viestintä ovat avainasemassa, jos halutaan tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta. ”Ollakseen vaikuttavaa tutkimustieto tarvitsee myös kysyntää.” Olen osallistunut lähes vuosittain sosiologipäiville vuodesta 2002 lähtien. Tämän 15 vuoden aikana sosiologit ovat vuodesta toiseen pohtineet sosiologisen tutkimuksen roolia, hyödyntämistä ja tulevaisuutta. Mitä hyötyä …
Suomessa yhteiskunnallisiin ilmiöihin on perinteisesti vaikutettu poliittisin keinoin. Sen sijaan strategista litigaatiota ei toistaiseksi ole juurikaan hyödynnetty yhteiskunnallisena muutosvoimana. Strategisella litigaatiolla tarkoitetaan sopivien yksittäistapausten etsimistä oikeuskanteita varten, jotta oikeudellisen linjavedon kautta saataisiin aikaan laajempi yhteiskunnallinen muutos. Tunnetuimpia ja menestyksekkäimpiä esimerkkejä strategisesta litigaatiosta on 1940-1970 luvuilla tehdyt kanteet koskien USA:n rotusyrjintää. Kansalaisyhteiskunta sai merkittävän voiton, kun …
”Keskivertoihmiset eivät tiedä, että kaikki on mahdollista” David Rousset, ranskalainen poliittinen aktivisti Hannah Arendtin teos Totalitarismin synty käsittelee totalitarismia ja siihen johtaneita ideologioita ja poliittisia liikkeitä, kuten imperialismia ja sen myötä vahvistunutta rotuajattelua. Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee antisemitismiä ja kyseisen ideologian nousua poliittiseen keskusteluun 1800-luvun Euroopassa. Toisessa luvussa eritellään imperialistista …
Johdanto Työn epävarmuudesta on puhuttu jo kauan. Työ muuttuu jatkuvasti, ja työn muutos onkin muodostunut työelämän megatrendiksi, itsestään selväksi lähtökohdaksi ja tosiasiaksi, jota ilman työelämästä on vaikea keskustella (Lähteenmäki 2013, 16). Keskeinen työn muutos on työn tekemisen tapojen monimuotoistuminen: vakituisten, kokoaikaisten työsuhteiden rinnalla ovat yleistyneet erilaiset tavat tehdä työtä. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala …
Sosiologi voi tehdä muutoksista selvää Muutos ja epävarmuus ovat varmasti kuumimpia teemoja tämän kevään julkisessa keskustelussa Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Yhteiskunnallista epävarmuutta aiheuttavat esimerkiksi kurjana jatkuva talous- ja työllisyystilanne sekä Eurooppaan Lähi-idän konfliktialueilta pakenevat turvapaikanhakijat. Sosiologian opiskelijan iholle tulevia muutoksia ovat tietysti yliopistojen rahoituksen jättileikkaukset ja hallituksen esittämä opintotuen muuttaminen vahvasti lainapainotteiseksi. Tähän lehteen saamamme …
Vuodenvaihteessa 2014–2015 kysymys paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta puhutti niin kansaa kuin sen edustajia Arkadianmäellä. Suomen eduskunta käsitteli tuolloin hallituksen esitystä 343/2014vp, joka olisi laajentanut muun muassa* niin kutsuttujen paperittomien siirtolaisten oikeutta julkisiin terveyspalveluihin. Paperittomiksi kutsutaan siirtolaisia, jotka elävät Suomessa vaihtelevan pituisia aikoja ilman lain edellyttämää oleskelulupaa. Laki olisi taannut ennestään tarjotun kiireellisen sairaanhoidon lisäksi paperittomille myös …
Westermarck-seura piti 26.11.2015 Helsingissä Säätytalolla paneelikeskustelun yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden opintojen yhdistämisiin liittyen. Paneelissa oli henkilökunnan edustaja jokaisesta yliopistosta ja yksi opiskelijajäsen. Yleisesti tuli sellainen kuva, että yhdistäminen on sujunut melko hyvin ja todettiin, että tutkinto-ohjelmakohtaiset haut ovat olleet verraten uusi juttu. Tällä hetkellä yhdistymisten aste on vaihdellut eri yliopistoissa ja Tampereen yliopistoa voidaan pitää edelläkävijänä …
Syksyisin puhaltaa muutosten tuulet ja se näkyy myös syksyn 2015 Sosiologi-lehden artikkeleissa. Lehden artikkelit käsittelevät koulutusta ja tiedettä sekä ihmiselämän muutoskohtia. Sosiologit koulutusleikkauksia vastaan ja professori Elina Oinas kirjoittivat kannanotot, joissa ilmaisivat huolensa erilaisia yliopistomaailman leikkauksia kohtaan. Aihe on ajankohtainen sillä, mielenilmaukset koulutusleikkauksia vastaan ovat tänä syksynä kulminoituneet myös Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen rauhanomaisessa valtauksessa sekä …
