Kesä on taittunut syksyyn ja niin myös Sosiologi-lehden toimituskunta on pyyhkinyt pölyt sisäisten sosiologiensa harteilta. Heti alkuun haluamme suuresti onnitella kaikkia uusia sosiologian opiskelijoita opiskelupaikan johdosta! Sosiologia on mitä hienoin ja monimuotoisin yhteiskuntatieteen haara, joka ei tule jättämään lukijaansa kylmäksi. Luvassa on suuri seikkailu inhimilliseen kosmokseen! Tässä tekstissä ajattelimme myös hieman pohjustaa tulevaa syksyn 2021 numeron teemaa ja kirjoittajakutsuamme, sekä lisukkeena avaamme viime aikaisia sosiologisia pohdintojamme, joita ovat ruokkineet arkipäiväiset havainnot ja kokemukset.
Toimituskunnan jäsen Maria on takonut Kelan toimistolla koko kesän toimeentulotukipäätöksiä. Sosiologinen mieli saa aina ammennettavaa työstä, ja sosiaaliturvan haastavat kysymykset sekä rakenteelliset huono-osaisuuden ongelmat näkyvätkin Kotimäen työssä päivittäin. Nämä teemat kirvoittavatkin toisinaan pohtimaan muun muassa etuoikeuksia, asennetta köyhyyttä kohtaan, keskiluokan näennäistä ymmärrystä sekä sosiaaliturvamme hankalimpia loukkoja.
Viime aikoina Kotimäki on löytänyt itsensä pohdiskelemasta kuulumisen tarvetta sekä tarvetta ilmentää identiteettiä tietyin habitusta rakentavin elementein. Vapaan tahdon kysymys, käsitys hyvyydestä ja hyvän tekemisestä tai moraalisesti ei-toivotun toiminnan kompensaatiosta ovat kiinnostavia sosiologisia kysymyksiä. Kuinka epärationaalisia olemmekaan lopulta, ja minkä annamme itsellemme anteeksi, minkä muille?
Sosiologi-lehden toisen toimarin Kaisan kesä oli työläs, kuuma ja ajatuksellisesti suttuinen. Syksyn kynnyksellä sosiologinen mieli on kuitenkin alkanut jälleen täyttyä. Luontonsa mukaan se on teoreettisesti virittynyt ja kaivelee joskus ehkä liiallisestikin sosiologisia pohjamutia. Pohdinnassa ovat olleet sosiologian metafyysiset juuret ja sosiologisen teoriaperinteen (ratkaisemattomat) dualismit: toimija – rakenne, yksilö – yhteisö, mikro – makro.
Luonnollisesti metafysiikka johtaa tiedon ja ajattelun välisen suhteen syvällisempään pohtimiseen. Ajatuksiin onkin tunkeutunut filosofinen fenomenologia, ajattelun rappio ja tämän kautta tiedon ja tietämisen pohtiminen. Jääkö esimerkiksi ajattelu ja dialogi tiedon itseisarvon jalkoihin nyky-yhteiskunnassa. Arkipäivän havainnoista nousee esiin myös ajatus siitä, että tietäminen sosiaalisena aktina näyttäytyy etenkin sosiaalisessa mediassa jonkinlaisena tietämisen performanssina tai ilmentämisenä. Tukahduttaako tietäminen ymmärrykseen johtavan kohtaamisen, jossa toinen tunnistetaan ja tunnustetaan. Luoko tietäminen toiseutta, rajoja tai ulkopuolta? Ajatuksen ytimessä on kysymys siitä miten tieteen, etenkin yhteiskuntatieteiden, popularisoituminen ohjaa sosiaalista toimintaamme, kohtaamista ja vuorovaikutuksen sääntöjä.
Tämän pidemmittä puheitta syksyn 2021 tulevan lehden teema nousee ja kasvaa edellä esitetyistä toimareiden ajatuksista. Tulevan lehden teeman tarkoituksena on päästä syväluotaavasti käsiksi siihen mikä muovaa ja tuottaa sosiaalisia ja yhteiskunnallisia muutoksia niin rakenne kuin toimija tasolla. Mistä syntyy se mitä pidämme oikeana, hyvänä, hyväksyttävänä tai esimerkiksi sivistyksenä? Entä käsitys niiden vastakohdasta? Miksi tietty käyttäytyminen tai toimintatapa saa hyväksynnän tietyssä yhteiskuntaluokassa ja toisessa se leimaantuu negatiivisin sävyin huono-osaisuudeksi tai luonteen heikkoudeksi? Miksi toinen on hyvä ja toinen on paha? Lehden teemana sosiologisessa kaikkeudessaan ja moniulotteisuudessaan on moraali. Toivomme että teema kirvoittaa teitä rohkeaan, luovaan ja omaperäiseen ajatteluun. Antakaamme sosiologisen äänen kajahdella! Virallinen kirjoittajakutsu julkaistaan maanantaina 20.9.21. Sosiologi-lehden toimituskunta toivottaa kaunista syksyä kaikille!
