Tervetuloa Sosiologi-lehden syksyn ensimmäisen ja vuoden toisen numeron pariin. Teemana tällä kertaa lehdessä on Tulevaisuus. Tässä Sosiologi-lehden numerossa keskitymme tulevaisuuteen ja utopioihin vaikka dystopioiltakaan ei pidä silmiään täysin ummistaa. Tutkimuksen näkökulmasta tulevaisuutta voidaan lähestyä monin tavoin ja akateeminen tutkimus ja sen logiikka itsessään on tulevaisuusorientoitunutta, lisäten tietovarantoa jo tiedettyyn, tarjoten välineitä tulevaisuuden sekä nykyisyyden parempaan ja entistä tarkempaan hahmottamiseen.
Sosiologin Tulevaisuus-numeroa varten Sosiologi-lehden toimitus kävi tutustumassa Kaupunkitutkimuksen päiviin Tieteiden talolla viime toukokuussa. Kaupunkitutkimuksen päivillä pohdittiin kaupunkien ja urbaanien ympäristöjen tulevaisuutta ja tulevaisuuden haasteita kaupungeissa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Sosiologi Ruth Levitaksen ajatteluun nojautuen Keijo Lakkala pohtii utopioiden merkitystä ja niiden yhteiskuntakriittisen käytön mahdollisuuksia ja Juuso Koponen pohtii esseessään inhimillisemmän tulevaisuuden mahdollisuutta meille kaikille Suomessa. Olipa kerran työ – ihmisyys, hyvinvointivaltio ja yhteiskuntasopimus vähenevän työn digitaaliyhteiskunnassa –kirjan (2006) kirjoittajat Lilja Tamminen ja Juuso Pesälä pohtivat kirjoituksessaan tulevaisuuden työn luonnetta ja vähenevän työn yhteiskuntaa.
Thomas Moren Utopia (1516) ja muut hänen jalanjäljissään kehitellyt kuvaukset tulevaisuuden ihanneyhteiskunnista ovat yrittäneet tavoittaa jo aiemmin ihmiskunnan ja yhteiskunnan mahdollisia tulevaisuusnäkymiä varsin toiveikkaasti sekä dystopiat (John Stuart Mill, 1868) myös mahdollisia epätoivottavia skenaarioita luoden. Tutkimuksella ja tutkimustiedolla on mahdollista vastata yhä perusteellisemmin yhteiskuntien ja ihmiskunnan tulevaisuusnäkymiin niillä kartoittamattomilla korpimailla missä ansiokkaat elokuvatrilogiat Tähtien sota ja Paluu tulevaisuuteen eivät sitä tavoita – ja myös sosiologian tieteenalana on mahdollista tehdä tässä työssä osansa.
Tulevaisuus käsitteenä herättää mielikuvia etenkin jostain vielä tavoittamattomasta, joka siintää kaukana jossain tai jostain joka odottaa toteutumistaan ilman, että siihen voitaisiin tosiasiassa vaikuttaa. Ihmiskunnan, ihmisyhteisöjen, yhteiskuntien ja maapallon tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ovat kuuluneet kautta aikain olennaisesti sekä utooppiset että dystooppiset kuvaukset. Dystopia tänään on valtamerten roskamuovi, joka pyörii valtavalla voimalla Tyynenmeren jätepyörteessä ja on jo nyt muuttanut tutkimusten mukaan kalojen aivotoimintaa. Se on myös seuraava maailmanlaajuinen talous- ja ympäristökriisi ja ehkäpä myös maan ulkopuolisen elämän invaasio planeetallemme, joka on tuttua etenkin tieteisfiktion parista.
Haluamme kuitenkin Tulevaisuus-numerossa tuoda esille mahdollisuudet parempaan tulevaisuuteen ja jätämme tulevaisuuden mahdolliset kauhut toiseen kertaan. Sosiologi-lehden Tulevaisuus-numerossa esiintyvät pohdinnat keskittyvät etenkin siihen mitä on tehtävissä ja miten tulevaisuus olisi mahdollista tehdä paremmaksi.
Tulevaisuuden tutkimukseen on mahdollista tutustua lähemmin Turun kauppakorkeakoulun alaisuudessa toimivan
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemian sekä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja sen julkaiseman Futura-lehden kautta. Tulevaisuuden tutkimusta on ollut myös mahdollista opiskella maisteriohjelmassa aina tohtoriksi asti vuodesta 2013 alkaen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Jos aihepiirinä tulevaisuus ei tutkimuksellisesta näkökulmasta ilahduta, tieteiskirjallisuudelle omistettu WorldCon tekee sen varmasti.
Mukavaa syksyä Sosiologi-lehden Tulevaisuus-numeron parissa!
Terveisin,
Päätoimittajat Elina Huttunen & Oskari Lappalainen
kuva: Oskari Lappalainen
